Ihmeiho, peitepuikkohuulet ja muita meikkijuttuja

Tässä synttärien ja uudenvuoden jälkeen mulla tulee aina lyhyt aika jolloin mulla on kerrankin varaa ostostella vähän kaikkea ylimääräistäkin, ja meikämimmin tuntien niitä rahoja syynätään sitten kaikenlaisiin meikkeihin. No, suurin osa näistä tuli enemmän tai vähemmän tarpeeseen tai sitten vaihtoehtosesti lahjaksi.

Ja rumimman kuvan palkinto menee...

Tämä tässä on jotain, jota olen kieli pitkänä himoinnut jo ties kuinka kauan. Kuten olen joskus sanonut, meikkivoiteet on mun ehdoton suosikkikosmetiikkatuote ja siitä lähtien kun Lancomen Teint Miraclea on hehkutettu paikassa sun toisessa, ei mun päässä ole soinut muu kuin pakkosaada. Nyt kun mun talvimeikkivoide alkoi vedellä viimeisiä ja olin kerrankin vähän enemmän varoissani, päätin että teen riskisijoituksen ja ostan meikkivoiteen viidelläkympillä. Siis minä, rahankäytöstään aina enemmän tai vähemmän tarkka, käytän niin paljon meikkivoiteeseen! Tähän ei syynä ollut vain netistä saatu mainostus, vaan myös yksinkertaisesti se, että olen kuullut monien muiden yleisesti halpaa kosmetiikka puoltavien sanovan, että meikkipohjan kohdalla hinnalla todella on väliä.

No, kun tämän lasisen kaunottaren sitten kävin stokkalta ostamassa, tärisi mun kädet vähän. Mitä jos tämä viidenkympin ihmeliuos ei toimisikaan mun iholla samalla tavalla kun niillä hehkuttajilla? Mitä jos mun talinätäyteinen naamavärkki ei suostuisikaan pitää tätä lähinnä kosteuttavaa meikkivoidetta paikoillaan? Mitä jos sävy ei sittenkään olisi hyvä? Pelot hälveni kun lähmin Teint Miraclea ekaa kertaa naamaan. Ensinnäkin tää on tosi riittoisaa, pikku nokare riittää koko kasvoille. Lisäksi se tasaisuus! Harvoin tekee mieli ihastella naamaa heti meikkivoiteen laittamisen jälkeen, mutta tämä kyllä tekee niin nättiä jälkeä että ah. Jopa Lancomen lupaamaa ja monien kehujien ylistämää hehkua oli nähtävissä. Ja pysyvyyskin on oikein messevä, ainakin mulla näin talvella ku iho ei luonnollisestikaan rasvotu samalla tavalla kuin kesällä.

En tiedä onko tämä vain alkurakkauden huumaa vai mitä, mutta tämän perusteella liittyisin niiden riveihin, jotka sanovat että meikkipohjan kohdalla hinnalla on väliä. Muiden naamamömmöjen avulla en ole saanut yhtä nättiä ja pysyvää lopputulosta kuin Lancomella, joten mitäpä tuohon väittämään vastaa. Eipä mulla kyllä mitään kovin kattavaa meikkivoidehistoriaa ole :D

Uskokaa tai älkää, mutta tämä on huulipuna

Seuraavaksi niihin nudehuuliin. Mulla oli tässä agendana etsiä peittävin ihan ihonvärinen huulipuna, jonka vaan voi kuvitella. Useimmilla sarjoilla kunnon peitepuikkopunaa ei meinaa löytyä, koska harva nainen haluaa huuliensa sulautuvan ihoon. Kuitenkin, Sokoksen omalla We Care Icon-sarjalla on puna, joka on tiedettävästi ollut kummitushuulisen käyttäjäryhmän suosiossa. Hintaa oli seitsemisen euroa ja olen kuullut punien laadusta hyvää juttua, joten päätin sijoittaa Magnetic Lips-punaan sävyssä 1 Nude Beige. Ja toden totta: kun tätä pistää niin huulet näyttää tasan samalta kuin olisi meikivoidetta tai peitepuikkoa pistänyt. Mission Accomplished!

Nyt voin huulettomuutta kammoavien helptukseksi paljastaa, että pyrkimykseni ei ole naamioida suutani ihonväriseksi, vaan ostin tämän punan (vaikka aika kaukana kyllä tuosta "punasta" ollaan...) pohjustustuotteeksi. Minulla on varsin tummat huulet, ja siksi heikompipigmenttisemmät huulipunat ja -kiillot näyttävät aika tylsiltä huulillani. Kun tätä pistää alle niin sävyt tulevat paljon selvemmin esille :) Tosin hyvin läpinäkyvien huulikiiltojen kanssa saa olla varovainen tämän punan kanssa, sillä muuten lopputulos on ihan sitä itseään: peitepuikkohuulet joiden päällä on huulikiiltoa.

Ostin heräteostoksena myöskin toisen WCI-tuotteen. Tiedän kyllä valittaneeni täälläkin, kuinka minulla on ongelmia huulikiiltojen saamisessa loppuun, mutta voin ilokseni todeta viime aikoina oppineeni käyttämään vähän paremmin tätä kiimaliimaa. WCI:n joissakin huulikiiltosävyissä on todella kiva pigmentti, ja päätin ottaa kokeiluun sävyn Perfect Purple. Näyttää varmaan erityisen kivalta tumman liilahtavan huulipunan kanssa :)

Bongaa kuvaaja osa X

Vanhempani huomasivat heidän synttärilahjaksi antamansa Sensain paletin uppoavan heidän lapsukaiseensa kuin häkä ja päättivät jatkaa samalla linjalla joululahjonnassa. Itselläni ei ole mitään tätä vastaan, sillä minulla ei ole varaa ostella sensaita ja dioreja. Lisäksi nämä käsilaukkuun suunnittellut rasiat ovat kevyitä ja monikäyttöisiä. Tällä hetkellä paletit ovat tervetullut lisä kokoelmiin, sillä kuten tiedämme, olen kesällä riipaisevan valinnan edessä: mistä meikeistä luovun vuoden päiviksi kokonaan. Toki Koreasta löytyy meikkejä vaikka muille jakaa ja Etude House on jo saanut minusta ikuisen orjansa, mutta turha minun on hirveästi uutta ostaa kun tuo purkkikasa on jo aikamoinen valmiiksi. Paletit ovat tietysti yksittäisiä nappeja kätevämmin pakattavissa, joten luultavasti otan mukaan diorien ja sensaiden lisäksi Wet'n'Wildin ruskeasävyisen paletin ja ostan vielä jenkeistä jonkun josta löytyisi kivoja värejä. Tykkään meikkailla monipuolisesti, ja varmaan Koreasta palattuani en enää koskekaan niihin joilla olen joutunut koko vuoden luomiani maalailemaan...

 Mutta joo, takaisin tähän Diorin viisikkoon nimeltään 008 Smoky Design. Tämähän ei ole sellainen  klassinen viisikko jossa on viisi luomiväriä, vaan tämä on ns. 5 Couleurs Designer, jossa on pohjustusväri, kolme luomiväriä ja eyeliner. Pohjustuväri (tuo valkoinen) on minulle vähän samantapainen mysteeri kuin Sensain paletissa, muta kyllä siitäkin nyt jotain irti saa. Vasemassa ylänurkassa ja keskellä olevat savuisen hopeiset sävyt ovat miellyttäviä ja pigmenttisiä, niin kuin tämän hintaiselta paletilta nyt edellyttäisikin. Oikean ylänurkas kimaltava sävy on paletin mukana tulleen ohjeen mukaan ns. "shine", ja siitä irtoää lähinnä hopeista glitteriä. Tätäkin pitäisi opetella käyttämään... Musta eyeliner on geelimäinen ja toimii kaiketi kuten pitääkin, en kyllä tiedä voiko tuota käyttää vesirajallakin.

Muistan lukeneeni tässä lähiaikoina jonkun blogista, että hän välttelee hopeisia sävyjä, koska ne saavat hänen mielestään aikaan pornotähtimäisen vaikutelman. No, minä pidän tästä hopeansävyisestä paletista ja käytän sitä pornotähtivibojen uhallakin. Onneksi tällä naamalla ja ruumiinrakenteella pystyn ehkä välttämään sen, että joku tulisi pyytämään minua esiintymään uuteen leffaansa... Pornotähtimeikkiin muuten liitetään usein myös hohtava valkoinen ja syvä musta. Kiintoisaa tässä on se, että aikaisemmin ihkuttamani Don't Steal My Thunder-paletti koostuu nimenomaa näistä kolmesta aikuisviihteen ammattilaisen luottoväreistä... No, mielestäni tuon nimen takia voi ihan hyvällä omatunnolla olla vähän halvan näköinen.

Kun nyt noihin thundereihin nyt päästiin niin haluaisin kysyä vielä mahdollisilkta MBLAQin ystäviltä: ollaanko minä ja Paula ainoat joiden mielestä It's war-videon todellinen pahis on se hau-reutta harjoittava ämmä ja se todellakin sietäis saada selkäänsä?