tiistai 24. tammikuuta 2012

I don't know what's right and what's real anymore

"Mikseivät pojat meidän koulussa voi näyttää tältä?" kysyy joku katsoessaan Super Juniorin videota. No, ehkä voisivat, jos heidät prässättäisiin läpi huolellisen koulutuksen, kunto-ohjelman, kauneusleikkausten, maskeerausten ja kuvanmuokkauksen. Kuka tahansa käyttäytyisi siivosti ja hyvätapaisesti kameran edessä, jos hänen uransa saattaisi päättyä hetkellä millä hyvänsä. Korealainen viihdemedia on kuin huolellisesti ideoitu mainos heidän maastaan, kaikki on siloiteltua ja saatu näyttämään virheettömän sievältä kuin Maybellinen mainoksessa konsanaan. Ystäväni osuvasti totesikin kerran, että mennessään katsomaan matkamessuilla Etelä-Korean pistettä hän melkein oletti tapaavansa samanlaisia muovialieneita kuin heidän televisiossaan.

Joskus blogini historiassa arvioin, että korealainen viihdeteollisuus on jossain määrin inhimillisempi kuin japanilainen. Vedän lähes kaikki positiiviset sanani takaisin. Korealainen viihdemaailma on läpimätä. Idolinalkujen kouliminen aloitetaan jo nuorella iällä, ja ankaran tanssi- ja lauluharjoittelun ohella heille opetetaan tarkasti, kuinka käyttäydytään haastatteluissa ja tv-ohjelmissa, niin ettei bändin tai mahdollisesti koko levy-yhtiön maine kärsi. Idolin elämä on yhtä teatteria, kyynisimmät fanit sanovat etteivät niele kokonaisena puolikastakaan sanaa minkä kuulevat lempibändinsä suusta, sillä se todennäköisesti on pelkkää levy-yhtiön kaavailemaa kulissia.

Erikoisimmillaan median kieroutuneisuus tulee esille yllättävän tavanomaisesta kysymyksestä, joka esitetään korealaisille (poika)bändeille: "Katsotteko pornoa?" Kysymys on yleisesti ottaen erittäin epäkohtelias ja yksityisalueelle tunkeutuva missä tahansa päin maailmaa, mutta erityisen omituista se on korealaisessa mediassa, jossa varsin vähäinenkin seksuaalisuuteen viittavaa sisältö leimataan yleensä epäsopivaksi ja lapsia vahingoittavaksi. Vastaukset kysymykseen toki ovat tavallisesti kuin apteekin hyllyltä: "No enhän minä..." "Tuo on aika henkilökohtainen kysymys" tai "Olen alaikäinen!". Kysymyksen esittäjälle tuskin lienee epäselvää, etteivät popidolit voi vaarantaa söpön puhtoista imagoaan kertomalla aikuisviihdemieltymyksistään, ja siksi on varsin absurdia edes udella koko asiaa. Kyse on ikään kuin erikoisesta mediapelistä, jossa toimittajat antavat itsestään uskaliaan ja räväkän kuvan siinä missä julkkikset pääsevät todistelemaan (teeskenneltyä) pyhyyttään.

Ja sitten on nämä Korean reality-sarjat, joita kauemmaksi realitystä ei kyllä voida enää mennä. Näiden kaksipäisenä kruununa pidän sellaisia nimiä kuin "We Got Married" ja "Hello Baby", joista ensimmäisessä kaksi idolia esittävät paria ja kulkevat läpi ensitreffeistä ihan "avioliittoonkin" asti. Toisessa taas popbändi saa kontoilleen yhden tai useamman taaperon, jota he joutuvat kohtelemaan kuin omaansa ja lapsiparatkin joutuvat kutsumaan parikymppisiä nulikoita "äideiksi" tai "isiksi". En ole sarjoja koskaan katsonut, mutta pelkät konseptitkin saavat minut kysymään, että onko tässä oikeasti mitään järkeä. Miksi muutenkin tavallisen nuoren ihmisen elämästä enemmän tai vähemmän vieraantuneet idolit laitetaan telkkariin leikkimään kotia?

Jos saisin esittää korealaiselle popidolille yhden kysymyksen, johon saisin rehellisen vastauksen, niin se olisi: "Miksi edes ryhdyit tähän?" Idolin uran valitsemista voisi kärjistetysti verrata sielunsa myymiseen Paholaiselle: esimerksi SM Entertainementin kanssa tehty (käytännössä katsoen laiton) sopimus sitoo esiintyjää 13 vuotta. Se on pitkä aika. Ja olen kysynyt ennenkin, että mitä sitten? Musiikkimaailmassa vain harvat kestävät ajan hammasta. Epäonnistunut idolinura voi heittää pitkän varjon ihmisen päälle ja kummitella vielä pitkälle tulevaisuuteeen. Paluu muovitopian kulisseista keskelle oikeaa maailmaa saattaa olla shokki.

Sanoin taannoin, etten koe korealaisia idoleita oikein ihmisinä, vaan minulle he ovat jotain epätodellista, photoshopattuja kasvoja lehdissä, teknisiä tanssikoneita videolla. Liekö tuo nyt ihmekään, kun heidän olemuksensa on ainakin minun silmiini vain enemmän tai vähemmän vääristynyt kuva ihmisyydestä. Vähän kuin Schleichin eläinlelut, joista niin kovasti pidän: kauniita ja aidonkaltaisia, huolellisesti muotoiltuja, mutta silti armottoman muovisia ja sieluttomia.

Disclaimer: Tämä teksti on tarkoituksella hyökkäävä ja kärjistävä, ja tietoni korealaisesta mediamaailmasta ovat varsin rajoittuneet. Kuitenkin mielestäni esimerkiksi TVXQ:n tapaus, monen muun ohella, puhuu paljon puolestaan.

4 kommenttia:

  1. Tätä oli tosi mielenkiintoista lukea ! Ja mua alkoi mietityttämään.. Millasia nämä ''plastikit'' ovat sitten todellisessa elämässä? Hittolainen, siellä söpöjen hymyjen takana saattaa piillä vaikka mitä.. Aika karua. Korealaisten kauneusihanteet ovat varsin friikkejä, eikä tää rajotu vain tähän. Pitäis niidenkin tajuta, että ihmisiä tässä vain ollaan. Ja toi 13 vuoden sopimus kuulostaa pelottavalta kans. Kauheeta :__D

    Älä välitä miun hienosta kommentista, ajatuksen kulku on tällä hetkellä sitä luokkaa että huh huh... Kesti 4min ennen ku huomasin kuulevani yhtä biisii JEJE nyt meni raiteilta XD Mitenköhän sie muuten pärjäät siellä muovilandiassa? :o ENTÄ JOS NE AIVOPESEE SUT? O___O

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! Tekstin pointtina olikin just se, että me ei loppujen lopuksi tiedetä oikeasti kovin paljoa niistä idoleistä mitä me palvotaan silmät kiiluen täällä näin. Joo, mäkin oon kyllä kuullut tosi paljon noista Korean kauneusihanteista (näin itseasiassa tosi mielenkiintoisen trailerin yhestä dokkarista ko. aiheeseen liittyen!) ja kyllähän se näkyy että missä maassa tehdään eniten kauneusleikkauksia asukasta kohden...

      Se SM:n sopimus on ihan kohtuuton, kertoo aika paljon just se miks ne kolme JYJ:n jäsentä ja se yks Sujun kaverilähti lätkimään sieltä. En kyllä usko että ne muutkaa levy-yhtiöt mitää pyhimyksiä on, mut SM:n kohdistuva viha on aika universaalia.

      Eikhöän sitä itse kullakin aivot välillä oo narikassa... Mäkin oon miettinyt tota samaa, ehkä Suomeen palaakia sitten mun sijasta sellanen Keyn näköinen plastic fantastic. Kasvojen luusto vedetty uuteen kuosiin ja niin edelleen!

      Poista
  2. Tämä sun teksti on niin totta! K-pop a.k.a pinnallinen höttö.. Tuntuu,että itsekkin palvon kaikenmaailman Taemineja, Lee Jooneja ja GD:ta ja tunnen itsenikin kauhean pinnalliseksi. Pitäähän se todeta, että tuollaisia jätkiä ei,joka puussa kasva. Tai no kasvaa periaatteessa, koska niitä kasvatetaan joka vuosi oikein olantakaa kaikenlaisten koulutuksien ja treenien avulla.

    Tuo kysymys: "Katsotteko pornoa?" on tullut kyllä esille aika monessakin ohjelmassa.. Mikähän sen idea oikein on. Tuota "Hello Baby":a en ole katsonut, mutta ajattelin kuitenkin vilkaista huvikseni. Onhan uusimmassa tuotantokaudessa mukana kuitenkin lempibändini eli MBLAQ. Voi voi tunnen itseni nyt oikeesti tosi pinnalliseksi kun katson näitä korealaisia "reality-sarjoja".. Tiedän kyllä, että k-pop idolien pitää pitää imagoaan yllä jopa kulissien takana. Joskus harmittaa kun esim. Lee Joonia pidetään tosi tyhmänä sen imagon takia, mutta uskon, että tämäkin heppu on ihan fiksu.
    Katson todellakin musiikkivideoita ja näitä realityshow'ta silmät kiiluen kuin joku pahainen pedomummeli.. Feels so sad! x) Oli nuo muovijätkät miten leikeltyjä tai muokattuja tahansa, ei käy kieltäminen, että ne on pirunhyvännäköisiä. Piste.

    Mutta siis koko ajan tulee uusia bändejä/ryhmiä ja vanhempien täytyy väistyä.. Kyllä mediamaailma on julmaa. Mutta ei pidä syyttää vain tiettyjä levy-yhtiöitä, sillä on se vika meissä tavallisissa ihmisissäkin, jotka kuvittelemme, että kaikki koreassa on tuon näköisiä. Me kun haluamme uusia,nuoria ja ennenkaikkea hyvännäköisiä kasvoja esille. Monilla idoleillakin on varmasti kovat paineet. Uskon kuitenkin, että muualla maailmassa on melkeimpä samanlaista tämä mediamaailma, mutta voin tietysti olla väärässäkin kun en ole mikään asiantuntija.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, tarkoitukseni ei ollut suinkaan tuomita niitä jotka näitä hellobabyja ynnä muita katsovat, joten älä suotta mollaa itseäsi pinnalliseksi! Lähinnä tarkoitin kiinnittää huomiota siihen, että korealainen idoli on tuote, jota markkinoidaan ja myydään, ja on täysin kohtuutonta verrata oikeita ihmisiä tuollaisiin huolellisesti ideoituihin julkkiksiin.

      Totta, kyllähän he ovat kauniita ja itsekin tietynlaista androgyynistä miehen estetiikkaa jopa liiaksi arvostavana ihastelen toisinaan noita koreajulkkuja ihan juuri samanlaisella pedomummelimeiningillä XDD Ei siitä hyvännäköisyydestä kyllä käy kieltäminen eikä tekstini tarkoitus ollut missään nimessä mollata k-pop-faneja.

      Idolien "roolitus" on kyllä välillä niin overiksi vedettyä että huhhuh... Vaikka joku Taeminkin joutuu aina esittämään tosi söpöä ja viatonta vaikka hänhän on jo 18-vuotias nuori mies, jos yritänkin kuvitella omaa suunnilleen samanikäistä veljeäni söpöilemässä samalla tavalla... :DD Tuskinpa Lee Joonkaan on oikeasti mikään palikka.

      Olet aivan oikeassa tuossa, että idolien julmaa kohtelua on kyllä monilla levy-yhtiöillä ja varmasti myös monissa muissa maissa. Luultavasti amerikkalaisilla ym. julkkiksilla on tosi kovaa tuo idolinelämä paineineen ja niin edelleen. Mutta esimerkiksi meillä Suomessa kyseessä ei ole ihan samanlainen bisnes ja esimerkiksi monilla popmuusikoilla on alan koulutus. Nostin SM Entertainmentin esille lähinnä siksi, että yhtiö on todellakin tullut varsin surullisenkuuluisaksi niillä "orjasopimuksillaan".

      Poista