^ Joskus sitä innostuu aforismeilemaan.
Kaikki näyttäis olevan hyvin nyt. Mulla on hyvää ruokaa ja karkkia, mun vapusta näyttää tulevan hyvä, mä oon onnistunut kontrolloimaan syömistäni vaikka mun nenän alla heiluteltiin pringlessejä ja suklaata ja muutenkin kaikki näyttäis olevan helt okej. Feeling good!
Sain myös vihdoin mun ruotsin alustavat ja käytiin ostamassa mulle yo-lakki (vanhemmat rutisee mulle jatkuvasti siitä kun musta ei tuu diplomi-insinööriä). Nyt mun asusta puuttuu enää kengät! On kätsää että voin vissiin käyttää samaa huivia mitä käytin mun riparimekossa :)
Eilen lagasin kotona ja kattelin Wilskun ja Katen häitä. Mä vaan tykkään noista kuninkaallisista. Se katsomassa ollut ihmismäärä kyllä vään pelotti o.O Tänään sitten nään hienoja ihmisiä ja nautin olostani muutenkin. Vappu ei oo koskaan varsinaisesti ollut mun juttu, koska en käytä alkoholia, mutta ihan hyvä tekosyy nähdä ihmisiä. Niih.
Nyt kyllä ei tuu mitään fiksua. Tääkin on ehkä maailman turhin postaus, ku tekee mieli kirjottaa mut ei sitte juttu luista. Mutku on oikeesti vähä kiinnostavampaa tekemistä ku esim. teologian pääsykokeesee lukeminen. Tuntuu oudolta että tänään on ees lauantai. Kaikki päivät tuntuu samoilta.
Okei, nyt lopetan tän turhanpäiväsen jauhamisen. Miks ees julkaisin tän?
Haaste 2: Päivä 07 – Paras ystäväsi
Oon nyt tämän sanonu monet kerrat, mutta siis Paula. Tunnetaan siis alun perin vanhempien kautta, ja ollaankin tunnettu vaahtosammuttimen kokoisista asti. Nuorempana ei edes oltu niin hyviä kamuja, mutta myöhemmin meistä tuli tosi läheisiä. Paula on tosi ajattelevainen ja ihana ihminen, ja sen kaa jaksaa jutella tuntitolkulla kaikesta maan ja taivaan välillä. Ainoa ihminen, jota pidän todellisena sydänystävänä, johon voi aina luottaa. Kiitos, että olet olemassa <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti