Kaikkee randomii

Alottelin tän aamun leipomalla itselleni aamupalaa. Mulle iski eilen kauhea himotus varmaan muillekin kotitaloudentunnilta tuttuihin teeleipiin, ja yksinkertaisuutensa takia päätin sitten kokata niitä tänään. Noh, ihan täydellisiä niistä ei tullut (saattaan osin johtua esim. siitä että unohdin pistellä kuoreen reikiä ja taisin muutenkin paistaa niitä vähän turhan vähän) mutta ihan hyviä kuitenkin. Kaveriksi keitin English Brekafast-teetä ja nautin maidon kera. Yleisesti ottaen se vähän liian mautonta mun makuun, mutta teeleipien kanssa ei jotenkin vaan sovi mikään muu :D

Tää viikko tulee todennäköisesti kulumaan pääosin niiden ah-niin-ihanien pääsykoekirjojen parissa. On tosi hauskaa kuunnella äidin juttuja: "sun pitää lukee niit täyspäiväsesti jos haluut päästä sisään." Ei pysty. Kyllä mä yritän niitä suht ahkerasti lukea, mut en mä vaan ole niitä ihmisiä jotka pystyy istumaan monta tuntia nenä kiinni kirjassa. No, jos saan matikasta E:n (niinku alustavasti näyttäis) niin se tietäis suoraa sisäänpääsyä lukee matikkaa tai tilastotiedettä (y). Joten jos saan niin mulla ois ainaki opiskelupaikka valmiina. Tähän äärimmäiseen matikkaratkaisuun päädyn kyllä vain siinä tapauksessa, että jos en monen vuoden yrittämisen jälkeenkään pääse sisään... Oon nimittäin päättänyt että en halua enää opiskella pätkääkään matikkaa, fysiikkaa tai kemiaa, sain jo ihan tarpeekseni niistä laskuista!

Oon yhä kriisiintynyt siitä työnsaamisesta, sillä edelleenkään työhaastattelupyyntöjä ei ole tullut. Homma ahdistaa jo siks että a) tuntuu että mua pidetään laiskana tyhjäntoimittajana jos joudun vastaisuudessakin joka paikassa esittelemään tyhjää CV:tä ja b) en haluis pistää mun kaikkia ylppärirahoja säästöön. Tää asia vaivaa ja ahdistaa mua ihan sikana, ja maalailen jo kauhukuvia vuosien työttömyykierteestä. Toivoa ei tietenkään sais haudata vielä, mutta alan olee jo tosi turhautunut, varsinkin kun tuntuu että kaikki muut mun ikäset on jo saanut töitä.

Voisin tähän loppuun listata juttuja, mitä tarvin/haluan/mitälie. En ole mitenkään varoissani tällä hetkellä (oikeastaan olisin pa koko ajan, ellen olisi epäitsenäinen curlinglapsi joka saa edelleen rahaa vanhemmiltaan), joten parempi kartoittaa ihan kunnolla että mitä sitten haluaisi ostaa:

- Käsirasva. Tämän ostan tällä viikolla, ja tiedänkin jo mitä aion ostaa.

- Uusi kosteusvoide, sillä vanha alkaa vedellä viimeisiään. Tää ei olisi ongelmallista, ellei mulla olisi muutamia standardeja tälle. Ensinnäkin, haluan että voiteellani on vähintää SK 15, mielellään korkeampikin. Tää linjaa jo suurimman osan vaihtoehdoista pois, sillä useimmissa perusvoiteissa ei ole suojakerrointa (Olen tullut tosi neuroottiseksi ennenaikaisista rypyistä, sillä en halua rumentua enää tästä enempää. Siksi haluan sen suojakertoimen sekä kosteusvoiteeseen, silmänympärysvoiteeseen että meikkivoiteeseen...) Toiseksi sen pitää olla rasvoittuvalle iholle sopiva. Toistaiseksi olen käyttänyt TBS:n kumpaankin kategoriaan sopivaa rasvaa, joka on ollut muuten ihan jees, mutta jättää naamalle jotenkin ärsyttävän fiiliksen ja ei ole kovin riittoisaa (tosin olen tainnu lotrata ko. voidetta vähän liikaakiin). Seuraavaksi ajattelin ottaa testiin Cliniquen Block Sheerin, jossa on korkeampi SK ja muutenkin kai sopii meitsin iholle. Vaikka Clinique onkin selektiivistä niin ei onneksi ihan poskettoman kallista sellaista.

- Rajaussivellin. Koska mulla ei toistaiseksi ole vielä sellaista. Tää on onneksi haluamiskategoriassa, joten tällä ei ole mitään kiirettä.

- Biisejä iTunes-kaupasta. Koska on niin paljon kaikkia ihania mitä ei voi kuunnella mistään, ja joita haluan ipodiini.

- Jotkut kivat sukkahousut. Koska kesä tulee ja tarvin kivoja sukkahousuja :(

Eipä mulla muuta.

Haaste 2: Day 02 – Ensirakkautesi

No tää on helppo. Ei sellaista olekaan. Sen sijaan voi runoilla vähän mun ekasta ihastuksesta, jonka viime postauksessa mainitsinkin. Tää kyseinen kaveri oli ollut samalla luokalla varmaan ihan ekasta lähtien. Varsinaisesti olin ihastunut kyseiseen poitsuun vain kuutosluokan ajan. Koska en yleisesti ottaen tuu kovin hyvin toimeen poikien kanssa, niin ei tääkään homma kovin sujunut. Kaiken lisäksi en osannut pitää koko juttua hirveen hyvin omana tietonani (vaiken sitä tietoisesti kahta kaveriani lukuunottamatta muille levitellytkään), ja lopulta koko luokka tiesi koko jutusta. That's it. Näin myöhemmin ihmettelen että miten en saanut tosta ikinä mitään käsittämätöntä henkistä kriisiä... No joo, mut tää aika hyvin kertoo mun rakkauselämän säälittävyydestä.