"A pretty girl is just a mistake of nature, but a beautiful woman is a creation of her own"

Onkohan näin? Lueskelin kauneuteen ja eritoten meikkaamiseen liittyvää keskustelua blogissa, jota pitää amerikkalainen malli ja kosmetiikkayrittäjä Doe Deere. Hän oli nostanut esille erään lukijan pohdintoja siitä, onko meikeillä aikaansaatu kauneus jollain tavalla "valheellista", jos ei ole luonnostaan kaunis. Doe itse ei ollut hänen kanssaan samaa mieltä: hän esitti, että meikit eivät itsessään tee kenestäkänä kaunista, vaan meikit ovat vain väline jolla ihminen tuo kauneutensa esiin. Otsikon sutkautus on erään lukijan kommentti, joka kääntää päälaelleen varsin perinteisen ajatuksen siitä, että luonnollinen kauneus on jollain tavalla parempaa kuin "keinotekoinen" kauneus. Kyseisen lauseen filosofian mukaan luonnonkauniit ovat vähän kuin rikkaan perheen perijöitä, mutta keinotekoisesti kauniit ovat ihmisiä, joista on tullut rikkaita oman työntekonsa seurauksena.

Doen ja valtaosan hänen lukijoistaan ajattelutavassa on järkeä. Miksi meikkaaminen olisi feikkaamista, oman itsensä peittelyä? Sillähän pyritään tuomaan eislle parhaita puoliaan ja muokkaamaan omaa identiteettiään. Mutta eikö samalla periaatteella esimerkiksi sitten kauneusleikkauksiakin voisi pitää täysin hyväksyttävinä? Tämä on vaikea kysymys. Itse olen aina ollut luonnollisen kauneuden ihailija, ja pitkään itsekin ajattelin, että meikin käytössä on vähän peittelemisen ja feikkaamisen makua. Nykyään käytän kylä itsekin meikkiä, mutta olen ottanut periaattekseni, että en anna itseni "totuttautua" meikattuun naamaan. Mielestäni meikkauksen suurin ongelma on, että siihen voi jäädä ns. koukkuun, eli ei pysty nenäänsä ulos näyttämään ilman meikkiä. Siksi pyrin sietämään itseäni myös ilman sotamaalausta, vaikka kyllä ne mustat silmänaluset ja epätasanen punotus masentavatkin.

On vaikea vetää rajaa siihen, että mikä on tervettä ehostautumista ja mikä pakkomielteistä pinnallisuutta. Tuskin Heidi Montagkaan lukuisia kauneusleikkauksia tehdessään pitänyt niitä sen kummallisempina operaatioina. Mitä nyt vähän viilaillaan virheitä piiloon. Ja oman kysymyksensä aiheuttaakin sitten valokuvien manipulointi eli "photoshoppaaminen". Photariin turvautuminen on ihan ymmärrettävää mainoksissa, sillä mainosten ei kuulukaan heijastaa todellisuutta. Mutta voidaanko pitää järkevänä tai terveenä sitä, että esimerkiksi bloggaajat saattavat piilotella ihonsa virheitä tai jopa muokata kasvojensa tai silmiensä muotoa kuvanmuokkauksella? Onko tällöin kyse jo vakava itsetunnon ongelmasta, kun valokuvien välittämää todellisuutta halutaan vääristellä?

Nämä ovat vaikeita kysymyksiä, ja jokaisella on varmasti omat vastauksensa niihin. Parasta ehkä loppupeleissä olisikin, että jokainen tekee itse päätöksensä meikistä, kauneusleikkauksista ja photoshopista. Vaikka itse pidän kauneusleikkauksia ja kuvanmuokkauksia vastenmielisenä, niin ei minulla ole oikeutta nostaa mielipiteitäni universaaleiksi totuuksiksi.

Tällasta läpätystä tänään. Huomenna vietetään palmusunnuntaita ja käydään äänestämässä. Muistakaahan antaa virpojille paljon herkkuja, älkääkä tehkö niin kuin minä ja syökö niitä ennen kun on sunnuntai (hei, söin vain muutaman karkin...) !

Haaste 2: Päivä 04 - Mitä söit tänään
No, aamupalaksi söin kaksi palaa patonkia ja mansikkajogurttia... Sit välipalaksi vedin banaanin ja pari pääsiäiskarkkia. Just ennen päivällistä vedin jäätelön, ja päivälliseksi meillä oli riisiä, sellasta intialaista kanakastiketta ja salaattia. Iltapalasta en sit tiedä vielä, varmaa mun superherkkua maksamakkaraleipiä :P