Kaikkeen sitä törmääkin. Kävin tässä eilen lähikaupan yhteydessä olevassa postissa hakemassa pääsykoekirjat, ja siinä samalla katselin että onpa kaupan puolella hyvännäköinen kassapoika. Siinä tarkemmin tiirailtuani huomasin, että kyseessä taitaakin olla ala-asteaikojeni ihastus... (Niin hyvin kun kuuden vuoden jälkeen ihmisen nyt voi tunnistaakaan). Minulle on kyseisestä tapauksesta jäänyt sangen katkerat muistot, joten taidan tästä lähtien vältellä kyseisestä kauppaa. Vielä suuremmalla syyllä siksi, että myös entinen paras ystäväni aloitti juuri työt kyseisessä kaupassa. Vaikka tiemme eivät eronneetkaan millään tavalla riitaisina, niin tiedän kokemuksesta että vanhan ystävän tapaaminen pitkän yhteydenpitotauon jälkeen on aika kiusallista, ja jäljelle jää jokseenkin ontto olo. Kaupassa on siis kaksi kassaa vastapäin toisiaan, ja kuvittelin tässä kauhutilanteen josa ko. henkilöt olisivat yhtä aikaa kassavuorossa, kummatkin olisivat tyhjillään ja itse joutuisin miettimään että kumpi sitten on loppupeleissä pienempi paha... Kyseisessä kaupassa on myös työssä tuon entisen parhaan kaverini sisko, joka on myöskin ala-asteen ystäviäni. On sitä siellä tuttuja kerrakseen. Onneksi viereen on juuri perustettu kilpaileva kauppa niin voin suhteellisen helposti vältellä tuota kyseistä nostalgiaputiikkia.
Tänään isä sai minut houkuteltua jonkinlaisille kutsuvieras-automessuille ilmaisen hamppariaterian avulla. Vaikka itse en autoista piittaa niin olihan siellä ihan hauska pyörähtää. Varmasti Suomen eniten mielipiteitä jakava poppari Antti Tuisku oli siellä esiintymässä ja sen verran kun ehin miekkosta nähdä niin hyvinhän hän lauloi : ) Ihan hirveän kauan ei siellä oltu kun isi ei päässyt haluamaansa autoa koeajamaan, mutta ihan mukavaa että mentiin käymään.
Olen koukuttunut klassiseen yhdeksänkymmentäluvun alkupuolella tehtyy piirrettyyn "Pikku Ponit" eli "My Little Pony Tales". Oikein koukuttavaa katseltavaa! Ainoa harmi juttu on, että tubesta löytyy pääasiassa Agapio Racing Teamin dubbaamaa versiota. On jotenkin niin väärin että kyseinen tiimi on päässyt dubbaamaan sarjaa, jonka jokainen jakso sisältää laulua. Mutta hauska sarja dubbauksen laadusta huolimatta.
Haaste 2: Day 01 – Esittele itsesi
Heippa, olen Kara kahdeksantoista vee, vaikkei sitä aina uskoiskaan. Ylioppilas-to-be, työtön ja muutenkin varsin tittelitön ihminen, joka etsii epätoivoisesti itseään. Koen usein katuvani asioita ja valintoja, mitä olen tehnyt, ja sen takia "oman tien" löytäminen tuottaa jatkuvaa päänvaivaa. Uskon asioiden kääntyvän paremmaksi, ja yleisesti ottaen arvostan positiivisuutta todella paljon. Olen herkkä ja ujo, vähän arkakin kai, mutta saan kyllä suuni auki jos niin tarvitaan. Ahdistun helposti, varsinkin tilanteissa, joissa koen olevani muille vaivaksi.
Elämääni on toisaalta mahtunut kaikenlaista, mutta toisaalta tuntuu etten ole kokenut mitään. Ne ihmiset, jotka tolkuttavat, että kokemukset ja uudet asiat ovat elämän suurin anti, pitävät minua varmaankin hyvin köyhänä. Ja joskus ajattelen niin itsekin Olen kahdeksantoista ja todellinen mitättömyys. Minussa ei ole mitään tavattoman hienoa tai erikoista, joka tekisi minusta kiinnostavan ihmisen. Mutta sen jälkeen ajattelemaan, että onhan tässä pitkä elämä vielä edessäpäin. Miksi kiirehtiä.
Arvostan ympärillä olevien asioiden kunnioittamista, mutkattomuutta, kauneutta, rohkeutta ja vaatimattomuutta. Haluan nähdä elämän sen kaikissa väreissä, en tyytyä muiden tekemiin mustavalkoisiin hahmotelmiin. Olla iloksi muille ja itsellenikin, niin, että todella tuntisin tekeväni jollekin hyvän olon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti