Te tiedätte ne ihmiset. He takertuvat jokaiseen huonoon uutiseen, lukevat FML:ää ja muita sivustoja joilla ihmiset kertovat elämänsä vastoinkäymisistä, ja - mikä pahinta - pohjaavat maailmankuvansa tasan näille lähteille. Jokainen meistä tuntee varmasti yhden nistä ylettömän pessimistisistä pahanilmanlinnuista, ja joskus tuntuu, ettei ympärillä muita pyörikään.
Pessimismi on kuin tauti. Maailman kamaluutta valitteleva levittää sitä ympärilleen ikään kuin huomaamattaan, epätoivo leviää ajatteluun ja masentaa mielen. Lopulta se voi johtaa siihen, että kaikilta on päivä pilalla. Onko tässä lopulta mitään järkeä? Tosiasiassa pessimistit eivät ole sen todenmukaisempia kuin optimistitkaan. Siinä missä positiivisesti ajattelijat huomioivat asioista niiden positiivisia puolia, jäljellä mainitut keskittyvät negatiivisiin. Kumpikaan ei loppujen lopuksi ole realismia. Asiat ovat hyvien ja huonojen puolien seoksia, kaikessa on jotain hyvää ja jotain pahaa.
Vaikka suomalaiseen kulttuuriin onkin juurtunut ajatus siitä, että pessimistit ovat jollain tavalla älykkäämpiä tai realistisempia kuin optimistit, niin todellisuudessa kyse on puhtaasti asenteesta. Realisteja ei ole olemassakaan, kukaan ei voi käsittää maailmaa sellaisena kuin se todella on. Ja loppujen lopuksi, mitä hyötyä on keskittyä vain elämän negatiivisiin puoliin? Sillä vaikeuttaa omaa elämäänsä ja pilaa helposti muidenkin mielialat. Kaiken lisäksi pessimismi johtaa usein yritteliäisyyden puutteeseen - ei asioihin kannata vaikuttaa kun ei niitä kuitenkaan voi muuttaa.
Taipuvaisuus pessimismiin johtu mielestäni siitä, että pidämme elämämme hyviä asioita itsestäänselvyyksinä. Oletamme, että ulkona on aina hyvä sää, ja kirpakan pakkasen sattuessa valitamme Suomen säiden kurjuutta. Arvoväritteisyyttämme ei usein edes ymmärrä, koska olemme niin sisäänkasvaneita omaan ajatusmaailmaamme. Mutta todellisuutta on vaikea ymmärtää, jos ei suostu avaamaan silmiään ympäröivälle maailmalle, ja vastaanottaa sitä sellaisena kuin se on, iloineen ja suruineen.
Maailmankuvan muutoksessa on hyvä lähteä siitä, että huomaa niitä hienoja juttuja omassa elämässään. Minä voin esimerkiksi olla iloinen siitä, että aurinko paistaa, lukio on loppunut enkä jäätynyt penkkarirekkaan, minulla on rakastava perhe, minulla on tärkeitä ystäviä joista yhden luokse pääsen tänään matkustamaan, sain säästettyä rahaa ja tilattua GEMINI:n ja Hello dear numbersin, seuraava viikko on hiihtolomaa ja jääkaapissa on paljon maksamakkaraa. Kivaa!
Ei ole vain hyvää tai pahaa, vaan kaikessa on aina kumpaakin. Miettikää ihmiset jiniä ja jangia. Ei ole toista ilman toista. Kaikki on kyse yksilöstä itsestään, asenteesta. Ajatelkaa posiitivisesti ja muistakaa Don Huonojen laulun sanat: "Jos sulla on joku josta oikeasti välität, niin pidä siitä kii, älä usko kyynisiin lauseisiin." Hyvää yötä ja huomenta -laulussa on kyllä niin hyvää filosofiaa että suosittelen kaikkia joskus kuuntelemaan ^^
Haaste: Day 16 - Jokin asia jonka tekemistä olet siirtänyt
Työnhaku... On kuulkaa sen verta ahdistavaa hommaa että pyrin sitä välttelemään parhaani mukaan. No, onneksi olen jo saanut pari hakemusta lähetettyäkin, että eiköhän tämä tästä. Hiihtolomalla alkaa sitten kunnon metsästys.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti