maanantai 17. tammikuuta 2011

Selkä suorana kohti uusia nöyryytyksiä & day 3

Erve! Uusi viikko korkattu ja uudet haasteet edessä. Viime viikko sujui varsin tavalliseen malliin. Maanantaina kiroiltiin joululoman totaalista loppumista, tiistaina alkoi bassotunnit, keskiviikkona kriiseilin työmäärää joka ei loppupeleissä ollutkaan niin suuri, torstaina alkoi musiikin teoria (josta lintsasin) ja perjantaina oli vaan huono päivä. Viikonloppu kului mukavan elämättömästi läksyjen parissa. Onneksi laskeskelin jo olevani varsin voiton puolella noissa koulutöissä, ja kahden viikon jälkeen ei enää yhtäkään lukion kurssityötä. YAAY!

Tää viikko menee suhteellisen normaaleissa merkeissä, tosin torstaina on ensimmäinen preliminäärikoe, eli siis ruotsin kuuntelun preliminäärit. Musta prelit on aivan loistojuttu, sillä siinä pääsee mm. totuttautumaan siihen kuuden tunnin istuskeluun. Oon todella surkea keskittymään yhteen asiaan, ja ajatus monen tunnin istuskelusta on lievästi sanoen turhauttava... Sinänsä olen ilonen etten kirjota yhtään reaaliainetta, joka koostuu vaan kirjallisista tehtävistä, koska siinä tulee oikeasti kiire, ilmesesti jopa niille jotka on mua parempia keskittymään.

Olen edennyt "aarrgghh yokirjoitukset"-kriisissä heikon optimismin vaiheeseen. Nyt alan oleen aika varma siitä, että lakki on päässä kesän alussa. Ruotsista, enkusta ja kemmasta tulee luultavasti ihan siedettävät arvosanat, sillä ei ne kokeet nyt niin vaikeita ole. Äikässä koen painetta sen takia, että se on ollut mulle perinteisesti vahva aine ja siks se on ainoa johon uskallan asettaa jonkinlaisia tavotteita. L:ää en uskalla lähtee hakea, mut E ois aika kiva, enkä M:äänkään olis kovin pettynyt. Pitkä matikka taasen... Mua ahdistaa se tosiasia kuinka helposti pienistäki merkintävirheistä otetaan pisteitä. Ei oo hirveesti varaa menetellä niitä ekoissa tehtävissä, koska nissä myöhemmissä tehtävissä oon ihan helisemässä. Onneksi matsku on vaan ylimääräsenä, joten valmistumisen kannalta se ei oo niin merkityksellinen, mutta ois aika noloa jos en edes läpi pääsisi, 13 kurssia kun nyt kuitenkin on sitäkin tullut päähän päntättyä.

Lukion loppuminen on kyllä helpotus omalla tavallaan, ja ei kyllä tule kovin kauhea ikävä noita menneitä kolmea vuotta! Onhan lukioaikoihin mahtunut hyviäkin hetkiä, oon saanu kivoja ja mielenkiintoisia kiinnostuksen kohteita, saanut hienoja kokemuksia ja läpikäynyt henkistä kasvua, mutta ne eivät ole itseensä lukioon liittyviä juttuja. Itse koulusta jää käteen lähinnä kattava yleissivistys ja pari ihanaa ystävää, joissa ei tietenkään ole mitään moitittavaa. Hyvillä mielin jätän tämän etapin taakseni ja suuntaan kohti uusia seikkailuja! Tuleva kevät tulee sisältämään mulle lukuisia haasteita, mutta luultavasti kaikki tulee menemään hyvin. Tai ainakin ihan kohtalaisesti.

Haaste: Day 3 - 3 konserttia joissa toivoisit että olisit käynyt/haluaisit käydä
No, kaksi ekaa osaisin nimetä vaikka unissani! SuG ja Alice Nine ofc, kun kerran meikäläisen suosikkimusisoijat ovat. Arisuilla nyt varsinkin on sellainen karisma että heikoimpia ihan hirvittää... Ja toki SuGin pojat osaavat varmasti vetää hienon liven kans! Aika kauan sitä ollaan varrottu että jompikumpi näistä hienoista yhtyeistä suvaitsisi Suomeen tulla, mutta nyt alkaa toivo jo vähän hiipua. J-rock-alakulttuuri on valitettavasti alkanut kuihtumaan, pian jaappanibändien tänne raahaaminen huomataan kai kannattamattomaksi. Pidetään silti sormet ristissä!

Kolmanneksi voisin heittää ehkä Jenni Vartiaisen, ihan pirun hienoa musiikkia mimmillä, ja vaikka meno olisikin varmaan aika erilainen kuin jrock-keikoilla niin varmasti olis mahtava elämys.

2 kommenttia:

  1. Believe me, kyllä sä sen valkolakin tulet saamaan !

    ....en kyllä ymmärrä, miten joku on voinut käydä _13_kurssia__MATIKKAA................. Ei meikäläisellä hermot riittäisi XDD

    Ja saisivat poijjaat tulla Suomeen, sen verran pitkään on tullut jo odotettua @@

    VastaaPoista
  2. Hah, hyvä että uskot niin o/

    Kuules, jotkut meidän koulussa on käyny 16-17 kurssia mokomaa (No, mä olen kyllä luonnontiedelukiossa...) Ja ystäväni Paulan sanoin: "Matikka on kivaa niin kauan ku sitä tajuu. Sitku sitä ei tajuu, se on iha perseestä." Meikäläisen kanssa se tajuaminen on kyllä välillä ollut aika niin ja näin :D

    No älä! Kohta pitää lähtee iha hakemaan kun ei vapaaehtoisesti tulla!

    VastaaPoista